torstai, 9. maaliskuu 2017

Digitalisaatio ja ihmisyys

Työntekijöillä on tänä päivänä paljon haasteita aika lailla juurikin digitalisaation vuoksi. Jatkuvat yt-neuvottelut raastavat mieltä. Tärkeintä on, että työntekijä ymmärtää mistä on kysymys ja miksi työpaikkoja vähennetään, se ei ole aina niin mustavalkoista taikka henkilökohtaista. Aloilla on hurjasti kilpailua ja monesti vanhempi sukupolvi voi jäädä altavastaajaksi. Digitaalisaatio on teknologian hurjaa edistymistä. Vanhemalle sukupolvelle se on varmasti tullut shokkina. Nuorelle sukupolvelle sosiaalinen media ja sovellukset ovat ehkä liiankin helppoja käyttää. Enää ei tarvitse "raataa" asioiden eteen, kuten ennenvanhaan. Enää ei tarvitse muistaa, koska aina voi katsoa Googlesta.

Itse ikävöin "vanhaa hyvää aikaa" kun piti muistaa kavereiden puhelinnumerot ulkoa. Kauas on tultu siitä ajasta. Digitalisaatiossa on ehdottomasti paljon potentiaalia mutta ehkä liikaakin. Mielestäni ihmisyys unohtuu helposti. Sen näkee esimerkiksi Facebookissa tai Twitterissä. Helppoa on huudella anynoomisti mielipiteitään ääneen. 

Enää ei vankat hartiat riitä, vaan pitää olla osaamista teknologian parissa. Mitä enemmän, sitä enemmän. Digitalisaatio on tuonut paljon positiivisia vaikutuksia mukanaan, kuten itsensä markkinoimisen eri kanavoissa, esim LinkedIn. 10 vuotta sitten en olisi voinut kuvitella että palkkaa voi saada päiväkirjan pitämisestä eli bloggaamisesta. Digitalisaatio tuottaa uusia tuotteita, mitä ei muutamia kymmeniä vuosia sitten ollut kuten älypuhelinpelit. Digitalisaatio siis synnyttää uusia ammatteja mikä lisää työtä ja työpaikkoja.

Huolestuttavaa on että ihmistyön tarve on vähentynyt ja vähenee, ainakin sellaisen ihmistyön tarve, josta joku on valmis maksamaan enemmän kuin automaation tai robotin työstä. Tämä muuttaa myös arvomaailmaa, mikä on huolestuttavaa! Motivaatio voi olla koetuksella, kun tänä päivänä työläinen taistelee automaatiota ja monesti myös toista työläistä vastaan. Robotti ei sairastele. Jos robotti menee rikki, löytyy työläinen, joka sen korjaa. Kuka korjaa ihmisen? 

Kilpailu on kovaa ja tämä joko lisää tai vähentää motivaatiota. Työelämä on kuin kilpajuoksua. Kehittymismahdollisuuksia on sille, joka eniten haluaa kehittyä. 

Lähteet:

https://w3.fi/mita-hyotya-digitalisaatiosta/

sunnuntai, 20. marraskuu 2016

Toimintaa virtuaalitiimissä

Tämä aihe on mielenkiintoinen, koska toisella verkkokurssilla kyse on juuri ryhmätyöskentelystä ryhmässä, virtuaalisesti. Ryhmädynamiikkamme on hyvä. Kaikki osallistuvat, toiset enemmän ja toiset vähemmän, mutta kaikki pysyvät aikataulussa mitä tulee tehtävien palautuksiin. Kaikki ovat hieman eri elämäntilanteissa, on monimuoto-opiskelijoita sekä täyspäiväisiä opiskelijoita. Virtuaalisen  työn tyypillisiä piireitä ovat matala hierarkia ja joustavuus (Jackson & van der Wielen 1998; Mohrman, Cohen Mohrman 1995). Henkilökohtaisesti en osaisi kuvitella että hierarkia olisi korkealla virtuaalitiimityöskentelyssä. Joustavuuttakin on, kunhan tehtävät palautetaan ajallaan.

Virtuaalisen tiimityöskentelyn hyötyjä on monia: varautuneemman henkilön on kuulemani mukaan helpompi ilmaista mielipiteitään ja ideoitaan. Joskus mielipide on helpompi kirjoittaa kuin sanoa ääneen. Virtuaalitiimityöskentelyssä kaikilla on yhteinen tavoite, mikä ajaa tiimiläisiä eteenpäin. Ryhmänpaine tässä tilanteessa on positiivinen asia: yhdessä työskentely johtaa yleensä laadukkaampaan tulokseen kuin työskentely yksin. (Leinonen ym. 2006).

Virtuaalitiimityöskentelyn haitoiksi voisi listata epäluotettavuus, deadlinessa pysymättömyys ja yksinkertaisesti sitoutumattomuus. Luottamus on kaiken perusta, se kattaa deadlinessa pysymisen ja sitoutumisen. Myös roolit tiimissä voivat jäädä vajavaisiksi, varsinkin jos tiimin henkilöt eivät tapaa kasvotusten ollenkaan.

Eroja virtuaalisen ja paikanpäällä johtamisen eroavaisuuksia löytyy: virtuaalisessa tiimityössä ei välttämättä tavata toisia laisinkaan. Tämä tarkoittaa, että ryhmän muut jäsenet voivat olla eri puolella maapalloa. Tämä ei onnistuisi fyysisessä johtamisessa. Tämä voi johtaa motivaation laskuun, ei ole ketään joka puskisi eteenpäin. Virtuaalitiimissä jäsenten välit voivat jäädä melko etäisiksi. 

Virtuaalitiimissä luottamus koetaan tärkeäksi. Luottamuksen on koettu muun muassa edistävän viestintää ja lisäävän työtyytyväisyyttä. Virtuaalitiimi vaatii paljon pohjatyötä toimiakseen hyvin. Virtuaalisen tiimin esimies tulee olla kannustava ja niin sanotusti puskea tiimiläisiä eteenpäin, mutta hyvässä hengessä. Esimiehen persoonalla on väliä: sympaattinen, mutta auktoriteettinen esimies pärjää varmasti. Tärkeitä luonteenpiirteitä ovat myös luotettavuus, reiluus ja avoimuus.

Avoimuutta ja luottamusta ryhmässä voi lisätä tutustumalla toisiin, kertomalla enemmänkin kuin että mistäpäin tulee ja mikä siviilisääty ryhmän jäsenillä on. Jotta ryhmä toimisi, on jokaisen ryhmäläisen oltava vastaanottavainen ja samalla uskaltaa antaa itsestään muille jotakin. 

Virtuaalisen tiimin työkaluja löytyy tänä päivänä monia, ja lisää kehitetään. Tutuin on varmasti Skype. Mielestäni tämä on helpoin työkalu tiimityöskentelylle, koska sillä voi kirjoittaa, soittaa puhelun, tai näköpuhelun. Siinä on mistä valita. Skypen kautta voi myös lähettää tiedostoja. 

Google Drivessa tosin voi jakaa sekä muokata tiedostoja. Jokaisen on mahdollista muokata tiedostoa samaan aikaan, jossa jokaisen oma teksti näkyy eri värisenä. Tällöin näkee, kuka osallistuu ja miten. Vanha kunnon sähköposti on varmasti tutuin väline yhteydenpitoon. Sähköpostilla voi lähettää tiedostoja, vaihtaa kuulumisia ja nykyään esimerkiksi Outlookissa toimii Skype. 

WhatsApp toimii puhelimessa ja on varmasti helpoin väline nopeaan yhteydenpitoon. Tämän päivän älypuhelin-maailmassa ihminen on aina saatavilla. Kuitenkin tulisi muistaa, että jokaisella ja jokaiselle on oma aikansa. WhatsApp ei olisi minulla ensimmäisenä mielessä, jos pitäisi valita työkalu virtuaalitiimiläisten yhteydenpitoon. FaceTime on minulle uusi työkalu, mutta toimii kuten Skype. FaceTimea on helppo käyttää, mutta "vanhan koulukunnan" edustajana suosin Skypeä. 


Lähteet:

https://sites.google.com/site/yhteisollisyys/home/virtuaalitiimit

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96676/Ae8_2010.pdf


keskiviikko, 2. marraskuu 2016

Digitaalisuus - Muutoksen tuulia työelämässä

Digitaalisuus on todella laaja käsite. Se tarjoaa paljon mahdollisuuksia mutta ehdottomasti myös haasteita. Kaikki on tavoitettavissa tänä päivänä. Tämän takia organisaatioiden on uudistuttava ja kehitettävä toimintatapojansa. Työelämä muuttuu jatkuvasti. 

Digitaalisaation myötä työntekijän on osattava monia eri osa-alueita ja tasapainoilla näillä alueilla. Digitaalisuuden takia automaatio on korvannut fyysisen asiakaspalvelun. Työroolit ovat muuttuneet. Tietyt ja tarkat työroolit ovat hävinneet. Mitä monipuolisempi on, sitä paremmat mahdollisuudet ovat. Verkostoituminen on todella tärkeää. Verkostoitumista auttaa sosiaalinen media sekä muun muassa mobiilikommunikointi. 

Mitä tulee johtamiseen, on organisaatioiden ymmärrettävä digitaalinen, mobiili sekä virtuaalinen maailma erityispiirteitä lukuunottamatta. Erityispiirteet tuovat haasteita ja strategisia mahdollisuuksia. Kyseessä on suuri harppaus muutoksessa, eli uudistumisessa. Tämän takia johtamisen mallit ja määritelmä työstä kaipaavat uudistusta. Käsite auktoriteetti on muuttunut. Auktoriteettia ei enää pelätä, kuten ennen. Johtajan on ansaittava paikkansa. Uuden sukupolven työntekijät uskovat itseensä ja siksi pyrkivät eteenpäin. Kyse ei ole kuitenkaan itseriittoisuudesta vaan itsenäisyydestä. 

Viimeistään nyt on aika päästää irti hierarkisista johtamismenetelmistä, vanhat tavat eivät toimi enää kuten ennen. Johtajan tehtävä on ennemmin innostaa kuin käskeä alaisiaan. Tarkoitus on auttaa kaikkia menestymään. Kontrollia on uskallettava jaettava alaisille. Johtajan toivotaan tulevaisuudessa antavan enemmän vapautta ja vastuuta työntekijöilleen. Johtajan työ tulevaisuudessa on enempi ihmisten auttaminen ja ihmisten ohjaaminen yksilönä ja tiiminä. 

Uskallus kokeilla, avoimuus ja ymmärrys innovaatioiden synnystä jalostamalla tietoa tapahtuvat yritysten ja erehdyksien kautta. On tärkeää uskaltaa kokeilla uusia tapoja, joiden tuloksena saadaan arvokasta tietoa parempien päätöksien ja palveluiden parantamiseksi. Ehdottomasti tärkeämpää on ymmärrys ja tieto markkinoinnista kuin esimerkiksi dokumentaation määrä. Energia on kohdennettava oikein juuri niinhin asioihin jotka tuovat asiakkaalle lisäarvoa, aikaa lukuunottamatta.

Digitaalisaation aiheuttaman muutoksen takia toimintakulttuurin rakentamista jalkautetaan antamalla johdon tuki kokeilevalle kehittämiselle. Yritykselle muokataan sopiva toimintamalli jonka tulisi perustua etenemiseen vaiheittain. Organisaation toiminnan olisi suotavaa olla läpinäkyvää, valtuuttamista, yksilöiden ja yritysten yhteistyötä sekä yhteistyötä sekä itseohjautuvuutta. Tämä näkyy myös positiivisena vaikutuksena työntekijöiden tyytyväisyydessä, luovuudessa sekä tuottamuksessa (Jarno Rikama, Solita).

Jani Aaltonen toteaa blogiteksissään (https://www.salescommunications.fi/blog-johtaminen/digitaalinen-markkinointi-johtamisen-n%C3%A4k%C3%B6kulma), että suomalaisten yritysten digitaalisuudessa on parantamisen varaa, ne ovat Pohjois-Euroopan heikommalla tasolla. Edellytykset ovat kuitenkin hyvät. Aaltosen mukaan yritysten ylin johto haluaa olla mokaamatta, eli toisin sanoen pysyä vanhassa. Yrittäjät ovat asia erikseen. Ei pitäisi pelätä epäonnistumisia kilpailijoiden edessä. Asiakas on se, joka päättää. 

Työntekijöillä on tänä päivänä paljon haasteita työelämässä. Jatkuvat yt-neuvottelut raastavat mieltä. Tärkeintä on, että työntekijä ymmärtää mistä on kysymys ja miksi työpaikkoja vähennetään, se ei ole aina niin mustavalkoista. Ellei näin ole, voi henkinen tasapaino heitellä. Asiasta on tärkeää keskustella, eli hoitaa jälkipyykki oikein. Keskustella voi muiden kanssa, jotka ovat samassa veneessä, tai tulevan ex-esimiehen kanssa, että mitä tapahtui ja miksi. Tärkeää on keskustella. Tulisi muistaa käyttäytyä hillitysti, vaikka ärtymys, turtumus ja viha olisivatkin valloillaan. Yt-neuvottelujen aikana voi olla vaikeaa jatkaa työntekoa, mutta se on kuitenkin erityisen suotavaa. Työkavereiden mustamaalaus ja työpaikkojen kilpailu kiristää helposti työpaikan ilmapiiriä. 

Yt-neuvottelujen päättyminen on usein helpotus, johti se irtisanomiseen tai ei. Vaikka työ loppuisikin, niin loppuisi epävarmuuskin työn jatkumisesta. Työsuhteen jälkeen voi olla vaikea jatkaa työnhakuun tai uusiin opintoihin. Toipuminen voi kestää tovin, riippuen esimerkiksi siitä kuinka tärkeä työpaikka työntekijälle oli.

Digitaalisaatio on tuonut paljon positiivisia vaikutuksia mukanaan, mutta huolestuttavaa on että ihmistyön tarve vähenee huomattavasti, ainakin sellaisen ihmistyön tarve, josta joku on valmis maksamaan enemmän kuin automaation tai robotin työstä. Tämä muuttaa myös arvomaailmaa, mikä on huolestuttavaa. (Miikka Heinäsmäki) Motivaatio voi olla koetuksella, kun tänä päivänä työläinen taistelee automaatiota vastaan. Automaatio tai robotti ei sairastele. Jos robotti menee rikki, löytyy työläinen, joka sen korjaa. Kuka korjaa ihmisen? 

Lähteet:

http://www.ekonomilehti.fi/digimurroksen-uhat-ja-mahdollisuudet-tyopaikalla/ 

https://www.solita.fi/blogit/digitalisaatio-mullistaa-markkinoita-ja-johtamista/

https://www.salescommunications.fi/blog-johtaminen/digitaalinen-markkinointi-johtamisen-n%C3%A4k%C3%B6kulma

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001764646.html

http://digitalistnetwork.com/digitalisaation-vaikutus-suomalaisten-hyvinvointiin/

 

 

perjantai, 7. lokakuu 2016

Blogit johtamisen työkaluna

Blogi on siis perustettu ammattikorkeakoulun verkkokurssin vuoksi. Tarkoitus on analysoida digiajan johtamista. Bloggaus on melko uusi asia minulle. Kerran aikaisemmin olen "blogannut" (huom! Yksi postaus vuonna 2013). Miksi valitsin Vuodatuksen? Vuodatus blogialustana kuulosti ja vaikutti tuttavallisemmalta verrattuna Bloggeriin ja WordPressiin. Ehkä juuri siksi, koska Vuodatus on suomalainen ja suomenkielinen, oli se niin sanotusti jo tuttu alusta, vaikka bloggauksesta en hirveästi mitään vielä tiedäkään. 

 

Image result for blog + meme

Yup!

 

WordPress ja Blogger ovat maailmanlaajuisia ja ulkoasuiltaan viehättäviä ja mieleenpainuvia. "Altavastaaja" Vuodatus tuntui ehkä kodikkaammalta nöyrälle suomalaiselle. Vuodatus on simppeli ja helppo käyttää. 

Blogi on tarkoitettu omien mietteiden "ulkoistamiseen". Blogi on ns. henkilökohtaisempaa tekstiä kuin esim. Twitterissä. Twitter on tarkoitettu enempi henkilön tämän hetkisen tilan päivittämiseen, kuten Facebook. Blogi mahdollistaa pidemmän ja mahdollisesti merkitysellisemmän tekstin oikeuttamiseen.  (https://nytjahuomenna.com/) 

YouTube kanava taas on tarkoitettu videoklipeille, elokuville ja myös niin sanotusti "video-bloggaukselle". YouTubessa ei käytetä tekstiä välineenä, paitsi videoiden kommentoimisessa.

Miten blogia voisi hyödyntää seuraavissa asioissa?

Kokoukset:

Kokouksessa voisi käyttää blogia alustana. Kokoukseen osallistuvat voisivat hyödyntää blogia lukemalla sen etukäteen. Itse kokouksessa blogia ei tulisi lukea, se vain veisi aikaa.

Kehityskeskustelut:

Blogi voi olla erinomainen väline kehityskeskusteluun. Esimies voisi hyvin pitää blogissa tietoa edellytyksistä kehitykseen työntekijöiden kohdalla. Blogipostauksen voisi lukea etukäteen, jotta työntekijä voisi pohtia asioita ja tuoda pohdintojaan esiin. Kehityskeskustelun jälkeen esimies voisi tehdä uuden postauksen, jossa tuo esille hienovaraisesti asioita mitä kehittää ja mahdollisesti parantaa.

Kasvokkaiskeskustelut:

Vanhan koulukunnan kannattajana kannatan ehdottomasti eniten kasvokkaiskeskustelua. Blogia voi hyödyntää kasvokkaiskeskustelussa, kuten kehityskeskustelussakin. Kasvokkaiskeskustelun tulisi olla rehellistä, sanatontakin (ilmeet, eleet) keskustelua. Tosin jotkut asiat on helpompi kirjoittaa, joten blogi kasvokkaiskeskustelun pohjana olisi hyvä yhdistelmä.

Henkilöstölehden jutut:

Henkilöstölehden jutut ovat virallisempia ja muodollisempia kuin blogi-kirjoitukset. Henkilöstölehdessä voi olla viitteitä blogista/blogeista. 

Sisäiset tiedotteet:

Sisäiset tiedotteet ovat yrityksen sisäistä viestintää. Yrityksen oma (mahdollisesti salainen) blogi voisi toimia sisäisenä tiedotteena varsin hyvin. 

Henkilökohtaisesti suosin eniten kasvokkaiskeskusteluja. Blogissa tosin voisin tuoda esiin asioita mitä on vaikeampi sanoa ääneen kuin kirjoittaa. Esimerkiksi palaverin jälkipyykin voisi tuoda kohteliaasti esiin blogissa. Blogi voisi olla myös videomuodossa. Se on melkein kuin kasvokkaiskeskustelu, mutta ilman toista osapuolta. Asiat, mitä ääneen ei osaisi kasvotusten sanoa, mikä olisi helppo kirjoittaa, voisi olla helppo "puhua kameralle". 

Johanna Hurmerinta tarjoaa blogissaan "Nyt ja huomenna" valmennuksia tehokkaaseen ja suunnitelmalliseen sisällöntuotantoon somessa. Blogi toimii siis hyvin myös työnä.  Esimerkiksi "Johtaja sosiaalisessa mediassa - missä, miksi ja miten?" -valmennus voisi olla oiva keino monille johtajille päästä sisään digiajan johtamiseen. Onhan digiaika tätä päivää. 

Tämä tässä tällä erää! Terveisiä vihreältä laitumelta, Irlannista! Aurinko paistaa, mieletön päivä!

 

Lähteet:

Nyt ja huomenna (https://nytjahuomenna.com/)

Kuva: http://www.james-scholes.com/how-to-create-a-blog-for-free-and-make-money-online-blogging/