Blogi on siis perustettu ammattikorkeakoulun verkkokurssin vuoksi. Tarkoitus on analysoida digiajan johtamista. Bloggaus on melko uusi asia minulle. Kerran aikaisemmin olen "blogannut" (huom! Yksi postaus vuonna 2013). Miksi valitsin Vuodatuksen? Vuodatus blogialustana kuulosti ja vaikutti tuttavallisemmalta verrattuna Bloggeriin ja WordPressiin. Ehkä juuri siksi, koska Vuodatus on suomalainen ja suomenkielinen, oli se niin sanotusti jo tuttu alusta, vaikka bloggauksesta en hirveästi mitään vielä tiedäkään. 

 

Image result for blog + meme

Yup!

 

WordPress ja Blogger ovat maailmanlaajuisia ja ulkoasuiltaan viehättäviä ja mieleenpainuvia. "Altavastaaja" Vuodatus tuntui ehkä kodikkaammalta nöyrälle suomalaiselle. Vuodatus on simppeli ja helppo käyttää. 

Blogi on tarkoitettu omien mietteiden "ulkoistamiseen". Blogi on ns. henkilökohtaisempaa tekstiä kuin esim. Twitterissä. Twitter on tarkoitettu enempi henkilön tämän hetkisen tilan päivittämiseen, kuten Facebook. Blogi mahdollistaa pidemmän ja mahdollisesti merkitysellisemmän tekstin oikeuttamiseen.  (https://nytjahuomenna.com/) 

YouTube kanava taas on tarkoitettu videoklipeille, elokuville ja myös niin sanotusti "video-bloggaukselle". YouTubessa ei käytetä tekstiä välineenä, paitsi videoiden kommentoimisessa.

Miten blogia voisi hyödyntää seuraavissa asioissa?

Kokoukset:

Kokouksessa voisi käyttää blogia alustana. Kokoukseen osallistuvat voisivat hyödyntää blogia lukemalla sen etukäteen. Itse kokouksessa blogia ei tulisi lukea, se vain veisi aikaa.

Kehityskeskustelut:

Blogi voi olla erinomainen väline kehityskeskusteluun. Esimies voisi hyvin pitää blogissa tietoa edellytyksistä kehitykseen työntekijöiden kohdalla. Blogipostauksen voisi lukea etukäteen, jotta työntekijä voisi pohtia asioita ja tuoda pohdintojaan esiin. Kehityskeskustelun jälkeen esimies voisi tehdä uuden postauksen, jossa tuo esille hienovaraisesti asioita mitä kehittää ja mahdollisesti parantaa.

Kasvokkaiskeskustelut:

Vanhan koulukunnan kannattajana kannatan ehdottomasti eniten kasvokkaiskeskustelua. Blogia voi hyödyntää kasvokkaiskeskustelussa, kuten kehityskeskustelussakin. Kasvokkaiskeskustelun tulisi olla rehellistä, sanatontakin (ilmeet, eleet) keskustelua. Tosin jotkut asiat on helpompi kirjoittaa, joten blogi kasvokkaiskeskustelun pohjana olisi hyvä yhdistelmä.

Henkilöstölehden jutut:

Henkilöstölehden jutut ovat virallisempia ja muodollisempia kuin blogi-kirjoitukset. Henkilöstölehdessä voi olla viitteitä blogista/blogeista. 

Sisäiset tiedotteet:

Sisäiset tiedotteet ovat yrityksen sisäistä viestintää. Yrityksen oma (mahdollisesti salainen) blogi voisi toimia sisäisenä tiedotteena varsin hyvin. 

Henkilökohtaisesti suosin eniten kasvokkaiskeskusteluja. Blogissa tosin voisin tuoda esiin asioita mitä on vaikeampi sanoa ääneen kuin kirjoittaa. Esimerkiksi palaverin jälkipyykin voisi tuoda kohteliaasti esiin blogissa. Blogi voisi olla myös videomuodossa. Se on melkein kuin kasvokkaiskeskustelu, mutta ilman toista osapuolta. Asiat, mitä ääneen ei osaisi kasvotusten sanoa, mikä olisi helppo kirjoittaa, voisi olla helppo "puhua kameralle". 

Johanna Hurmerinta tarjoaa blogissaan "Nyt ja huomenna" valmennuksia tehokkaaseen ja suunnitelmalliseen sisällöntuotantoon somessa. Blogi toimii siis hyvin myös työnä.  Esimerkiksi "Johtaja sosiaalisessa mediassa - missä, miksi ja miten?" -valmennus voisi olla oiva keino monille johtajille päästä sisään digiajan johtamiseen. Onhan digiaika tätä päivää. 

Tämä tässä tällä erää! Terveisiä vihreältä laitumelta, Irlannista! Aurinko paistaa, mieletön päivä!

 

Lähteet:

Nyt ja huomenna (https://nytjahuomenna.com/)

Kuva: http://www.james-scholes.com/how-to-create-a-blog-for-free-and-make-money-online-blogging/