Digitaalisuus on todella laaja käsite. Se tarjoaa paljon mahdollisuuksia mutta ehdottomasti myös haasteita. Kaikki on tavoitettavissa tänä päivänä. Tämän takia organisaatioiden on uudistuttava ja kehitettävä toimintatapojansa. Työelämä muuttuu jatkuvasti. 

Digitaalisaation myötä työntekijän on osattava monia eri osa-alueita ja tasapainoilla näillä alueilla. Digitaalisuuden takia automaatio on korvannut fyysisen asiakaspalvelun. Työroolit ovat muuttuneet. Tietyt ja tarkat työroolit ovat hävinneet. Mitä monipuolisempi on, sitä paremmat mahdollisuudet ovat. Verkostoituminen on todella tärkeää. Verkostoitumista auttaa sosiaalinen media sekä muun muassa mobiilikommunikointi. 

Mitä tulee johtamiseen, on organisaatioiden ymmärrettävä digitaalinen, mobiili sekä virtuaalinen maailma erityispiirteitä lukuunottamatta. Erityispiirteet tuovat haasteita ja strategisia mahdollisuuksia. Kyseessä on suuri harppaus muutoksessa, eli uudistumisessa. Tämän takia johtamisen mallit ja määritelmä työstä kaipaavat uudistusta. Käsite auktoriteetti on muuttunut. Auktoriteettia ei enää pelätä, kuten ennen. Johtajan on ansaittava paikkansa. Uuden sukupolven työntekijät uskovat itseensä ja siksi pyrkivät eteenpäin. Kyse ei ole kuitenkaan itseriittoisuudesta vaan itsenäisyydestä. 

Viimeistään nyt on aika päästää irti hierarkisista johtamismenetelmistä, vanhat tavat eivät toimi enää kuten ennen. Johtajan tehtävä on ennemmin innostaa kuin käskeä alaisiaan. Tarkoitus on auttaa kaikkia menestymään. Kontrollia on uskallettava jaettava alaisille. Johtajan toivotaan tulevaisuudessa antavan enemmän vapautta ja vastuuta työntekijöilleen. Johtajan työ tulevaisuudessa on enempi ihmisten auttaminen ja ihmisten ohjaaminen yksilönä ja tiiminä. 

Uskallus kokeilla, avoimuus ja ymmärrys innovaatioiden synnystä jalostamalla tietoa tapahtuvat yritysten ja erehdyksien kautta. On tärkeää uskaltaa kokeilla uusia tapoja, joiden tuloksena saadaan arvokasta tietoa parempien päätöksien ja palveluiden parantamiseksi. Ehdottomasti tärkeämpää on ymmärrys ja tieto markkinoinnista kuin esimerkiksi dokumentaation määrä. Energia on kohdennettava oikein juuri niinhin asioihin jotka tuovat asiakkaalle lisäarvoa, aikaa lukuunottamatta.

Digitaalisaation aiheuttaman muutoksen takia toimintakulttuurin rakentamista jalkautetaan antamalla johdon tuki kokeilevalle kehittämiselle. Yritykselle muokataan sopiva toimintamalli jonka tulisi perustua etenemiseen vaiheittain. Organisaation toiminnan olisi suotavaa olla läpinäkyvää, valtuuttamista, yksilöiden ja yritysten yhteistyötä sekä yhteistyötä sekä itseohjautuvuutta. Tämä näkyy myös positiivisena vaikutuksena työntekijöiden tyytyväisyydessä, luovuudessa sekä tuottamuksessa (Jarno Rikama, Solita).

Jani Aaltonen toteaa blogiteksissään (https://www.salescommunications.fi/blog-johtaminen/digitaalinen-markkinointi-johtamisen-n%C3%A4k%C3%B6kulma), että suomalaisten yritysten digitaalisuudessa on parantamisen varaa, ne ovat Pohjois-Euroopan heikommalla tasolla. Edellytykset ovat kuitenkin hyvät. Aaltosen mukaan yritysten ylin johto haluaa olla mokaamatta, eli toisin sanoen pysyä vanhassa. Yrittäjät ovat asia erikseen. Ei pitäisi pelätä epäonnistumisia kilpailijoiden edessä. Asiakas on se, joka päättää. 

Työntekijöillä on tänä päivänä paljon haasteita työelämässä. Jatkuvat yt-neuvottelut raastavat mieltä. Tärkeintä on, että työntekijä ymmärtää mistä on kysymys ja miksi työpaikkoja vähennetään, se ei ole aina niin mustavalkoista. Ellei näin ole, voi henkinen tasapaino heitellä. Asiasta on tärkeää keskustella, eli hoitaa jälkipyykki oikein. Keskustella voi muiden kanssa, jotka ovat samassa veneessä, tai tulevan ex-esimiehen kanssa, että mitä tapahtui ja miksi. Tärkeää on keskustella. Tulisi muistaa käyttäytyä hillitysti, vaikka ärtymys, turtumus ja viha olisivatkin valloillaan. Yt-neuvottelujen aikana voi olla vaikeaa jatkaa työntekoa, mutta se on kuitenkin erityisen suotavaa. Työkavereiden mustamaalaus ja työpaikkojen kilpailu kiristää helposti työpaikan ilmapiiriä. 

Yt-neuvottelujen päättyminen on usein helpotus, johti se irtisanomiseen tai ei. Vaikka työ loppuisikin, niin loppuisi epävarmuuskin työn jatkumisesta. Työsuhteen jälkeen voi olla vaikea jatkaa työnhakuun tai uusiin opintoihin. Toipuminen voi kestää tovin, riippuen esimerkiksi siitä kuinka tärkeä työpaikka työntekijälle oli.

Digitaalisaatio on tuonut paljon positiivisia vaikutuksia mukanaan, mutta huolestuttavaa on että ihmistyön tarve vähenee huomattavasti, ainakin sellaisen ihmistyön tarve, josta joku on valmis maksamaan enemmän kuin automaation tai robotin työstä. Tämä muuttaa myös arvomaailmaa, mikä on huolestuttavaa. (Miikka Heinäsmäki) Motivaatio voi olla koetuksella, kun tänä päivänä työläinen taistelee automaatiota vastaan. Automaatio tai robotti ei sairastele. Jos robotti menee rikki, löytyy työläinen, joka sen korjaa. Kuka korjaa ihmisen? 

Lähteet:

http://www.ekonomilehti.fi/digimurroksen-uhat-ja-mahdollisuudet-tyopaikalla/ 

https://www.solita.fi/blogit/digitalisaatio-mullistaa-markkinoita-ja-johtamista/

https://www.salescommunications.fi/blog-johtaminen/digitaalinen-markkinointi-johtamisen-n%C3%A4k%C3%B6kulma

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001764646.html

http://digitalistnetwork.com/digitalisaation-vaikutus-suomalaisten-hyvinvointiin/